Tänä syksynä en oo nautiskellut ihanasta ruskasta ja viileydestä. Syy on ollut yksinkertainen: mulla on ollu kylmä. Kun jokainen ulkona vietetty hetki mielessä pyörii vaan kylmä, kylmä, pakko päästä sisään pian, ei syksystä tuu kovasti nautittua.
Onneks tähän asiaan tuli muutos viime viikonloppuisen Kotka-visiitin myötä; meikällä on nyt lämpönen ja hyvännäkönen takki, joka suojaa hyytäviltä syysviimoilta!
Takki on toppavuorineen lämpöisempi, kuin miltä ehkä näyttää. Ihan Prismasta löytyi. Kiitos taas kerran, äiti!
Siitä asti takki on löytänyt tiensä ylleni joka päivä. Olemme erottamattomat - kunnes talven monsteripakkaset pakottavat etsimään kaapista jotain lämpimämpää. Tai ehkä tungen sit vaan ton takin alle monta villapaitaa, kyllä lämmittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti