Jos nyt ottaisin niskasta kiinni ja päivittäisin tätä blogia! Oon ollut laiskalla tuulella, vaikka oisin voinut jo lauantai-iltana kirjoittaa siitä, miten käytiin Korkeasaaressa kyyläämässä eläimiä häkeissään. Kerronpa siitä nyt sitten.
 |
| Ihmismassat kävelemässä Korkeasaarta kohti... |
Harmaa ja sateinen päivä olikin melkosen hyvä valinta, eipähän runnouduttu ruuhkassa!
 |
| Heti piti päästä poseeraamaan ekan eläimen kanssa. |
Tottakai taivas heitti rankkasateen meidän niskaan heti kun astuttiin Korkeasaaren kamaralle. Nou hätä, pääseehän tuolla sisätiloihinkin pällistelemään!
 |
| Sisällä oli mm. käärmeitä. |
 |
| Heitin lantin. Ensin lattialle kylläkin. |
 |
| Kääpiömangustit kapsutti koko ajan |
 |
| Tuulitukka |
 |
| Nalle oli vähän väsähtäneen olonen... |
 |
| Kips kips seuraavia eläimiä katsomaan |
 |
| Arvokkaat herrat |
Vaikka oli taas mielenkiintosta ja hienoa näin kahen vuoden jälkeen käydä katsomassa kaiken maailman eläimiä, mielessä pyöri koko ajan, kuinka monella noista eläimistä on oikeasti hyvä olla ja tarpeeksi tilaa...? Ja onko oikein asettaa eläimiä näyttelyesineiksi ihmisiä varten, kuin joitain tauluja? Olihan tuolla jotain lajeja, jotka oli eläintarhojen takia selvinnyt, kun muuten ois kuollu sukupuuttoon metsästyksen takia. Mutta siltikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti