pupunruokaa + tukkapäivitys

Alotan postauksen ruokakuvilla, nälkäiset vaviskaa! 

Työlounas. Haen noin kerran viikossa salaatin Kampin K-marketin palvelutiskiltä. Ite saa valita kilohinnalla mitä tahtoo. Valikoimasta välittämättä otan joka kerta täsmälleen samanlaisen annoksen: vihreetä salaattia, kurkkua, kirsikkatomaatteja, punasipulia, tuoretta ananasta, paprikaa, marinoituja herkkusieniä ja aurinkokuivattua tomaattia, kastikkeeksi balsamiviinietikkaa. Nams! Siemeniä ja pähkinöitä tosta ei saa, mut mulla on ollu välillä omat mukana joita sit töissä surutta kylvän salaattiini.

Mun työlounaat ei toki rajoitu salaattiin. Suurin piirtein kerran viikossa käyn nepalilaisravintola Satkarissa vetäsemässä massun täyteen. Lähes joka päivä lounaslistalla on vegaaninen ruoka, kunhan muistaa pyytää vielä annoksensa ilman maitotuotteita (annoksiin kuuluu aina jogurttikastike ja leipä jonka taikinassa on maitoa tms). Supernamia joka kerta, eikä tarvi nälässä lähteä takas töihin.

Pääsiäinen kulutettiin tosiaan Kuopiossa. Ohjelmassa oli muun muassa Jennan pikkuveljen valmistujaiset, johon tehtiin yllä komeileva kakku Kinuskikissasta kaivetun ohjeen perusteella. Kyseistä kakkua oli tarjolla Miian ja Danin kihlajaisjuhlissa, ei muuten oltais varmaan tajuttu tota tehä. Voin sanoa että oli aika menestys...tätä kakkua tullaan tekemään jatkossakin.

Kävästiin Kuopiossa Memphisissä, kun eihän niitä oo Helsingissä kun kaks kappaletta. Vetäsin tommosen ihanan Hoisin Vege Burgerin, seki piti tajuta pyytää ilman majoneesia. Ranskisten sijasta valikoin itelleni bataattia, koska bataatti on namia!

Sit tukkamuutokseen! Oon nyt ollu syvässä mietinnässä, kasvatanko tukkaa vai en. Viikonloppuna päätin, että nyt en ainakaan kasvata vaan siistin tätä kamalaa reuhkaa. Toinen sivu lyheni paljon, takaa lähti ruma takalirpake. Edestä jätin ennalleen, katellaan jos teen sille jossain välissä jotain. Iho on taas mitä sattuu, kiitos kuuluu muun muassa edellä näkyneelle suklaakakulle ja sipseille joita juhlissa mätin... Ärsyttää, kun mulla näkyy ihan heti ihossa jos oon mässyttäny jotain väärää.

Tosiaan, mulla on haaveissa taas vaihteeks tukan kasvattelu. Inhoan kuitenkin idiootteja välivaiheita, tätä oli vaan pakko leikata. Jossain vaiheessa jos kuitenkin saisin ihanan Tegan-tukan... vaikka ei se pelkkä hiustyyli musta Teganin näköstä tee, vaan näyttäisin todennäkösesti täydeltä idiootilta tollasessa tukassa.

Mulla ei myöskään oo luonnostaan juurikaan taipuisuutta tukassa, harmi.

Matkakuumetta liikkeellä

Mun opinnäytetyö on nyt kirjotettu, JES! Enäähän ei ole edessä kuin opponointi, oman opparin esitys, tuotteistamiskurssi loppuun + näyttö, pari koetta ja esitystä, sekä työssäoppiminen kaikkine näyttöineen ynnä muineen. Sitten pitäis koulun olla ohitse!

Mutta tää on taas tätä aikaa vuodesta, kun tuntuu pakottavimmalta lähteä matkoille. Mun matkakuumemittari näyttää  huippulukemia, kun kuuntelen toisten matkasuunnitelmia, luen blogeista matkajuttuja ja matkallelähtemishypetyksiä ja kattelen matkakuvia kaikkialta netistä. Oon myös saattanut käydä kerran jos toisenkin viikon sisällä kattelemassa halpoja lentohintoja ja äkkilähtöjä netin syövereistä.

Kivoja paikkoja esim ois:

♥♥♥

♥♥♥  

♥♥♥

♥♥♥

Näin alkuun jos noissa vaik kävis! Matkakuumeen oireita onneks helpotti vähän taannoinen Tukholman reissu, ja ens kuussa kävästään päiväristeilyllä Tallinnassa... Kuume kuitenkin on ja pysyy.

Länsinaapurissa

Matkattiin sunnuntaina Tukholmaan. Tai no perillä oltiin vasta maanantaina, olin siis hommannut meille halvan risteilyn. Mä en ole Tukholmassa kovinkaan montaa kertaa kävässy, enkä siis tunne kaupunkia juurikaan, jos Gamla Stania ja Drottningatania ei lasketa. Käytettiin tää kerta törkeesti hyväksi katella ees vähäsen muita paikkoja!

Tykkään hirmusesti tästä saaristosta ennen Tukholmaan saapumista. Varsinkin aamupalalla istuskellessa on ihana katella noita kaikkia taloja.

Likanen kattopeili

Ennen en tienny että Södermalmilla on niin paljon portaita. Nyt tiiän ja niin tietää mun jalatkin.

Södermalmilla käytettiin aikamme rauhallisesti kävellen, katellen ja kierrellen, mutta vanha kaupunki meni taas melkein juoksemalla läpi. Miks kaikki ihanat paikat pitää tunkea täyteen matkamuistokauppoja? Jäi tällä erää tre kronor -paidat ostamati.

Mikäs sen ihanampaa kun limua ostaessa ilmainen kaupanpäällis-KEX ?

Ja lisää niitä portaita...

Tykästyttiin Södermalmiin sen verran että palattiin takas pyörimään, hehe. Eipä meillä ollukaan asiaa ku yhteen kauppaan sen ulkopuolella, joten...

Onneks mentiin tota yläkautta takas laivalle, rantaa myöten kävely on pikkasen ankeeta. Saatiinpa vimpot katsaukset keskustaa kohti ja samalla mietittyä, että missäs noissa taloissa se Lisbethin lukaali olikaan...

Ei tuntunu hirveen kivalta lähteä tuolta, kun oli niin nätskää koko ajan. Melkeen jäin laivaan odottamaan takasin lähtöä, kun Helsinki osottautui erityisen harmaaksi ja ankeeksi kun ankkuroiduttiin aamulla. Millon pääsee takas?

Syyslomailua

Tänään on mun ensimmäinen virallinen syyspäivä, ja se onkin sujunut tähän mennessä varsin mallikkaasti. Olen siivonnut koko kämpän, kuunnellut Amelién soundtrackia, juonut kaksi kuppia kahvia ja alkanut keittämään hernekeittoa. 

Jatkan hernekeiton vahtimista ja Jennakin tulee vähän aiemmin kotiin. Täydellisen päivän tästä tekisi kävely jossain meren rannalla ja sen jälkeen kahvittelu jossain ihanassa keskustan kahvilassa...

Koruton elämä

Ei, en ole myymässä kaikkea omaisuuttani ja muuttamassa luostariin. Tai vastaavaa. Sen sijaan luovuin eilen aamulla tokasta huulikorustani (le gasp!). Luulisi, ettei tuommonen ole isokaan juttu, mutta tuntuu ihan kummalliselta kun huulessa ei seitsemän vuoden jälkeen roiku metallia.

No vetäähän se nyt vakavaks.

Edellisestä kuvasta saattaa huomata, että mulla on parhaimmillaan roikkunut kaks korua huulessa. Ensimmäisen kävin ottamassa 15 vuotta täytettyäni, kun olin jo haaveillut siitä muutaman vuoden. Otin sen pois joskus viime vuonna, kun se oli jatkuvasti kipeä, iho kasvoi sisäpuolelta korun päälle jne. 

Tokan koruni otin paria vuotta myöhemmin, kävästiin vaan Katin kanssa ottamassa kummallekin yks. Tykkäsin hurjasti kun oli kaks vierekkäin, ja ehtihän ne olla kavereina nelisen vuotta. 

Tokan lävistyksen otin pois, kun se on vähän tiellä mun työssäoppimispaikan haussa. Ja mä en halua suorittaa mun työssäoppimista pelkästään puhelinpalvelussa..ehkä.. Esim. lentokentälle ei pääse jos roikkuu lävistys nassussa. Tosin en mä sinne taida hakea edes, täältä tunnin matkan päästä.

Toi lävistyksen pois ottaminen tais olla huono enne koko päivälle, mulla oli eilen huonoin päivä aikoihin. Tiedätte varmaan, mieli on maassa, hermot kireellä ja mikään ei tunnu onnistuvan. Mut ehkä tää päivä sujuu ekstrahyvin, universumin tasapainon säilymisen kannalta ja silleen.

Niin ja on mulla yks lävistyshaave...

Jos mulle enää koskaan tulee mahdolliseks ottaa mitään lävistystä naamaan, niin se on kyllä medusa. Oon siitä nyt unelmoinu jo pitemmän aikaa... Toivottavasti vielä joskus siis! Kökköähän on se, ettei kovin monessa asiakaspalvelutyössä hyväksytä naamalävistyksiä...onhan ne tietenkin rumia, epähygieenisiä ja vaan nilkit pitää semmosia!